Jaahas, tässä on pari viikkoa vierähtänyt ilman postauksia. Ollut ainakin olevinaan niin paljon ohjelmaa tai sitten vaan ei ole saanut aikaiseksi. Toissa viikonloppuna tuli nähtyä yksi legendaarinen yli 40-vuotta Suomea kiertänyt artisti ja viime viikonloppuna meni pari päivää festareiden merkeissä, tällä kertaa vielä niin että oli kaveriseuraa ettei tarvinnut yksinäisenä sutena mennä. Oli ihan onnistunut kesäinen viikonloppu hyvän musiikin ja seuran merkeissä, vaikka jutut menikin välillä turhan syvälliseksi ensimmäisen päivän lopussa ja jatkoilla. Itsellä oli pelkokin tuosta viikonlopusta että kuinka sitä selviää niin ettei mene liikaa tunteisiin kun artistit on kuitenkin itselle tärkeitä ja osa sellaisia joihin linkittyy mm. edelliseen suhteeseen liittyviä muistoja. Ensimmäisenä päivänä oli yksi hetki kun meinasi liikutus iskeä festareiden aikana, toisen päivän selvisin yllättäenkin puhtain paperein siinä mielessä. Siinä kun oltiin ensimmäisen päivän jälkeen siirtymässä kohti jatkoja teimme päivän hyvän työn kun pelastimme pari väsynyttä juhlijaa ja saattelimme heidät hotellilleen, vuolaasti meitä siitä kiiteltiin, että ei näin ystävällisiä ihmisiä olisi pk-seudulla. Jatkoilla sitten tuli ne kyyneleet ensimmäisen kerran kun tuli puhe sen verran isoista asioista ja ihan lopullisesti tunteet purkautuivat kotona kun kaikki se tunne mikä oli ladattu tuli kyynelinä ulos. Siinä tuli sellainen puhdistus että varmaan vähäksi aikaa riittää.

Sitten pieni pala vielä otsikon mukaisesta aiheesta. Pitkään suunnittelin että voisi juhannusta lähteä viettämään johonkin suurempaan kaupunkiin, mutta päätin sitten jäädä tänne omille kylille. Hetken aikaa olin netissä vaihdellut viestejä yhden nuoremman naisen kanssa ja tapaamisesta oli puhuttu, aika spontaanisti sovittiin tapaaminen, nainen tuli omasta kotikaupungistaan piipahtamaan luonani, kun välimatkaa ei kuitenkaan kamalan paljoa ole. Ihan sillä mielellä lähdettiin että mennään fiiliksen mukaan, puhuttiin että välttämättä ei mitään seksiä esimerkiksi tule tapahtumaan. Ilta meni ihan jutellessa ja tv:n merkeissä ja ennen nukkumaanmenoa katsottiin juhannuksen viihdyttävintä ohjelmaa jota ei voi keksiä kukaan muu kuin suomalainen, kaupan kassahihnaa livenä valtakunnallisessa televisiossa, vaan suomalainen voi tosiaan tuollaisen keksiä ja toinen suomalainen vielä sitä katsoo. Tosi-tv:n muoto tuokin. Yö tosiaan meni vaan lähekkäin nukkuessa, joka sekin tuntui tosi hyvältä, aamulla sitten pääsi lipsahtamaan seksin puolellekin. Ihan mukava tuli siis tästä juhannuksesta.

Kyllähän tässä sinkkuudesakin on omat puolensa, mutta toki sitä kaipaisi sitä ihmistä jonka viereen nukahtaa ja vierestä herätä. Kenenkään salarakkaaksi en halua, vaan haluan olla jollekin se yksi ja ainoa, jota saa rakastaa ja tulla rakastetuksi.

Loppuun biisi festareiden tiimoilta, jonka sanoihin pystyy samaistumaan, omistettu sille tulevalle rakkaudelle joka on tuolla jossain, Lauri Tähkä - Ei kukaan tuu sulta tuntumaan.