Näin korona-aikana sinkkuus on vieläkin rankempaa kuin "normaaliaikana". Ihmisiä ei paljon nää kun töissä ja omaa pientä perhettä ja varsinkin kaikki romanttiset saati eroottiset kohtaamiset on totaalisen nollassa.

Mitä eniten kaipaa niin ehdottomasti läheisyyttä eikä voi toki kiistää että seksiäkin. Olisihan se ihan parasta saada nainen kainaloon ja tuntea toisen lämpö. Siinä hetkessä ei tarvitsisi edes sanoja, voisi vaan nauttia siitä tunteesta. Toki jonkunlainen suhdekin olisi piristävä, aluksi vähän kevyemmässä mielessä, mutta kuka tietää mihin se voisi johtaa. Suurimpana haaveena toki olisi oma perhe jonka kruunaisi lapsi/lapset, siihen jos joskus vielä pääsisi niin voisi olla lopun ikäänsä onnellinen. Rakkautta ja läheisyyttä olisi annettavana mielin määrin sille joka sitä haluaa vastaanottaa.

Tietysti seuraa kaipaisi ihan normaaleihin asioihin, että olisi joku jonka kanssa jakaa arkensa tapahtumat ja keskustella maailmanmenosta, katsella elokuvia, kuunnella enemmän ja vähemmän nostalgisia vinyylejä joita "muutama" löytyy näiden seinien sisältä tai vaikka testata tietojamme ja ottaa pientä skabaa jossain kokoelmani tietopeleistä. Päivän jälkeen olisi mitä ihanin kömpiä saman peiton alle nukkumaan ja silitellä toinen uneen ja herätä taas uuteen aamuun toisen lämmöstä sekä nauttia parhaassa tapauksessa kiireettömästä aamusta toisen kanssa kaikin mahdollisin tavoin.

Toistaiseksi tämä kaikki on haavetta vaan, tekisipä joku siitä vielä totta ja mielellään ennemmin kuin myöhemmin, muuten tulee aika ankeat ajat kun tämä korona-aikakaan ei ole ihan hetkeen väistymässä, kukaan ei tiedä kestääkö tätä puoli vuotta, vuoden vai vuosia. Elämän on silti jatkuttava, mielellään jonkun kanssa kun yksin tämän maailman polkuja mittaillen. Olisitko se sinä?