Niinhän siinä sitten on käynyt että on mennyt vuosi katsellessa maailmaa sinkkuna ja pyörittäessä omaa taloutta. Vuoden jälkeen elämä jatkuu entistä vahvempana ja ehjempänä ihmisenä. Ainakin aikaa on ollut miettiä niin mennyttä kuin tulevaa, että mitä on tullut tehtyä ja mitä suuntaan on tulevaisuudessa menossa. Muuttokin tähän viimeiseen vuoteen mahtui, sekin oikein tervetullut asia, näissä neliöissä kelpaa asustella tulevat vuodet ellei suurempia elämänmuutoksia tule eteen.

Vuoteen mahtuu kohtaamisia eri ihmisten kanssa, yksi ehkä ylitse muiden jossa olisi voinut toisenlaisissa olosuhteissa olla ainesta johonkin enempäänkin, mutta tällä kertaa se ei kantanut alkuhuumaa pidemmälle. Avoimin silmin ja mielin kuitenkin jatkan eteenpäin, vaikka mitään en hampaat irvessä etsi. Myöskin kemiaa ja kipinää pitää olla, joten en lähde ihan kenen tahansa kelkkaan asenteella kuka tahansa kelpaa tai sen takia että pitäisi olla jonkun kanssa. Kyllä tässä on oppinut olemaan yksin ja nauttimaan siitä ja yleensäkin siitä vapaudesta mitä tämä elämäntilanne sallii. Tietysti miinuspuolena tässä sinkkuudessa on se, että läheisyys ynnä muu vastaava on aika minimissä, sitä kaipaa eniten. Jos kaipaisi pelkkää seksiä, niin sitä jopa saattaisi olla tarjolla, mutta kun kaipaa myös muutakin toimintaa ja makuuhuoneen ulkopuolella tapahtuvaa yhdessäoloa ja mukavaa yhteistä tekemistä. Ehkä vielä joku päivä löytää sellaisen ihmisen jonka kanssa synkkaa hyvin yhteen, löytyy yhteisiä mielenkiinnon kohteita ja jonka kanssa voi viettää kokonaisvaltaisesti yhteistä aikaa.

Kaikki aikanaan, arki jatkuu normaalisti töiden, harrastusten ja luottamustoimien parissa. Kaikki mitä tuleman pitää on vaan bonusta normaalin arjen keskelle.